• Jesse Haakana

Hajautettu energiantuotanto – huomioon otettavat asiat lämmitysjärjestelmän investoinnissa

Päivitetty: 3. syysk. 2021

Hajautettu energiantuotanto on noussut energiamurroksen myötä monen aiheesta kiinnostuneen yhtiön, kaupungin ja asukkaan pohdittavaksi aiheeksi. Nykypäivänä energiaa tahdotaan enenevässä määrin myös tuottaa itse sen sijaan, että oltaisiin vain energian kuluttajia. Tätä ajatusta tukee, pelkän hyvän idean lisäksi, myös yhä useammassa tapauksessa potentiaalinen taloudellinen kannattavuus. Päätökset vastuullisuudesta ja vihreydestä halutaan myös ottaa omiin käsiin.




Nykyisen ja tulevan lämmitysjärjestelmän käyttöperiaatteiden selvitys


Ensimmäisenä kannattaa selvittää yleisesti nykyisen ja suunnitellun lämmitysjärjestelmän eri ulottuvuudet: Miten ja mistä lämmitys ostetaan? Ostetaanko se kaukolämpöyhtiöltä vai tuotetaanko se esimerkiksi fossiilisella polttoaineella lämmityskattilassa? Järjestelmiä voi käytössä olla myös useita, ja niiden välinen toiminta saattaa vaihdella käyttökohteesta riippuen.


Nykyiset ja tulevat järjestelmät voidaan kuvata käyttöperiaatekuvaajalla, mikä helpottaa vertailtavien kannattavuuslaskelmien tekemistä. Käyttöperiaatekuvaajasta selviää lämmitysjärjestelmän toiminta askel askeleelta.


Aluksi voidaan tarkastella, onko lämmölle tarvetta kyseisenä ajankohtana ja tuotetaanko se suoraan esimerkiksi kiinteistön lämmitystä varten. Muussa tapauksessa lämpö voidaan jättää tuottamatta tai mahdollisesti varata tuotettu lämpö lämpöakkuun, mikäli sellainen on mukana järjestelmässä.







Kuva 1. Esimerkki lämpöjärjestelmän käyttöperiaatekuvaajasta.


Esimerkiksi mikäli lämmöntarve on katkonaista ja ennustamatonta, on lämmöntuotantojärjestelmän oltava helposti käynnistettävissä ja lämmöntuotannon alkamisen oltava nopeaa. Järjestelmän pitäisi olla suunniteltu tällaiselle katkokäytölle. Mikäli taas lämmöntuotannon pitäisi olla jatkuvaa, voidaan pohjakuormalle esimerkiksi käyttää omaa järjestelmää ja talvikauden huippuihin eri järjestelmää. Pohjakuorma voitaisiin näin tuottaa omalla järjestelmällä ja tyydyttää talvihuiput esimerkiksi kaukolämmöllä tai kausilämpövaraston avulla.


Tärkeitä mietittäviä kysymyksiä ovat muun muassa: Miten nykyään lämpö tuotetaan, onko lämmöntuotantoon useita eri järjestelmiä ja miten nämä toimivat yhdessä? Tarvitaanko lämmitystä ympärivuotisesti?

Kuvaajan ympärille voidaan tarvittaessa rakentaa myös simulointimalli, jonka avulla saadaan esimerkiksi tuntitasoista dataa energia- ja rahavirroista. Energiavirtoja voisi olla esimerkiksi tuotetun lämmön määrä kunakin tuntina lämmöntarpeen tyydyttämiseksi, sekä rahavirroista voisi selvitä tuntitasolla uudella järjestelmällä säästetty euromäärä verrattuna vanhaan järjestelmään.



Mitä lähtötietoja tarvitaan ja mistä ne saadaan?


Mitä suurempi lämmöntarve lämmitettävällä kohteella on vuoden aikana, sitä enemmän voidaan tehdä säästöjä siirryttäessä uuteen lämmitysjärjestelmään. Tällöin jokaiselta lämmitettävän kohteen vaatimalta lämpökilovattitunnilta saadaan siis yhteenlaskettuna suurempi säästö vuositasolla. Lämmöntarvetta voidaan kuvata energiamäärillä ja lämmitysjärjestelmän käyttöasteilla. Mikäli nämä ovat kohteessa korkeita, ovat myös potentiaaliset säästöt korkeita.


Lähtötietojen selvittäminen vertailua varten käy nykyään helposti. Esimerkiksi kaukolämpökohteissa nykyiset kulutustiedot sekä niistä seuraavat kustannukset saa helposti selvitettyä kaukolämpöyhtiöltä. Fossiilista polttoainetta käyttävissä kohteissa voi kulutustietoja ja kustannuksia tiedustella polttoaineentoimittajalta. Mikäli kohteessa on vain paikallisia lämmitysratkaisuja (ei esimerkiksi kaukolämpöä saatavilla), on tärkeää huomioida myös kunnossapitoon ja huoltoon liittyvät kustannukset. Kaukolämpökohteissa puolestaan täytyy huomioida perusmaksut, jotka muodostavat merkittävän osuuden vuoden aikaisista lämmityskustannuksista.


Kuinka lämmitysjärjestelmä kannattaa mitoittaa?


Kun lämmöntarve tiedetään, voidaan uutta hajautettua lämmöntuotantojärjestelmää lähteä mitoittamaan. Mitoitus voidaan tehdä optimoimalla uuden järjestelmän koko ja huomioimalla säästyvät kustannukset, sekä määrittelemällä kuinka korkea käyttöaste uudelle järjestelmälle saadaan. Tässä vaiheessa täytyy tietää uuden järjestelmän käyttökustannukset.

Yleensä pienemmän teholuokan järjestelmille saadaan korkeat käyttöasteet, mutta mitoitettaessa suurempi järjestelmä, saadaan suuremmat absoluuttiset säästöt vuositasolla. Toteutuviin säästöihin vaikuttaa myös se, onko ylijäämälämpöä mahdollista myydä esimerkiksi kaukolämpöverkkoon kesäaikoina, kun lämmöntarve omassa kiinteistössä on yleensä alimmillaan. Niin sanottu kaksisuuntainen kaukolämpösopimus on käytössä esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa ja tästä lisätietoja antavat mielellään paikallisen kaukolämpöyhtiön asiantuntijat.


Uudella lämmitysjärjestelmällä saavutetut säästöt sekä kannattavuus


Jakamalla investointikustannus vuosittaisilla säästöillä saadaan tuloksena takaisinmaksuaika. Takaisinmaksuajan osalta hyviä investointeja lämpöjärjestelmiin ovat alle 10 vuodessa itsensä takaisinmaksavat investoinnit.


Vuosittaisia säästöjä laskettaessa on mahdollista ottaa huomioon myös järjestelmien todennäköinen lämmityskustannuksien nousu vuositasolla. Tähän voidaan käyttää historiassa toteutunutta kustannusten nousua. Tällöin voidaan päästä tarkempaan lopputulokseen, vaikka lämmityskustannusten nousun arvioiminen voi olla tapauskohtaisesti vaikeaa.

Investointikustannuksiin liittyy mm. uuden järjestelmän hankintahinta asennuksineen, mahdollisesti kiinteistöön tehtävät infrastruktuurilaajennukset, esimerkiksi sähköliittymän osalta, ja potentiaalisesti tarvittavan rahoituksen tuomat korkokustannukset. On hyvä ottaa huomioon, että yhä useammin vähähiilisiin ja uusiutuvan energian tuotantomenetelmiin saa valtionavustusta. Tämä keventää investoijan näkökulmasta kustannuksia ja siten lyhentää takaisinmaksuaikaa. Vihreys kannattaa siis tässäkin tapauksessa.


Tuloksien analysointi ja päätös investoinnista


Hajautettuun lämmöntuotantojärjestelmään investoitaessa kannattaa vertailla useita eri ratkaisuja ja valita näistä se, joka parhaiten vastaa omia tarpeita. Perustuuko päätös sitten hiilipäästöjen minimointiin, taloudellisen kannattavuuden maksimointiin tai muihin päättäjille tärkeisiin arvoihin, syntyy paras ratkaisu kattavalla vertailulla sekä toimittajien kilpailutuksella.






91 katselukertaa0 kommenttia